Ajatuksia elokuvan kuvakäsikirjasta...

Kaija Juurikkalan menetelmä juonellisen tarinan rakentamiseksi toimii loistavasti mielikuvituksen ja luovuuden herättelijänä. Vapauduimme ajattelemaan "mahdottomia" ja toteutimme "löysin rantein", pilke silmäkulmassa vakavaa tarinaamme.

Me kukin visioimme tarinaa lähtökohtaisesti samaan suuntaan. Koska meillä ei ollut aiempaa kokemusta elokuvan tekemisestä, ja teoreettinen ymmärrys kuvakulmien tai kuvakokojen tehosta oli lähinnä intuitiivista, meille sopi toiminnallisuus ja tutkiva ote. Innostus palkittiin ja kuvakulmat kehkeytyivät työn edetessä.

Jos meidän kokematon ryhmämme olisi alkanut täyttämään käsikirjoitussuunnitelmaa elokuvan teon alkuvaiheessa, olisimme kangistuneet osaamattomuuden tunteesta tulevaan rimakauhuun. Kaija Juurikkalan innoittama idea olisi pikkuhiljaa sammunut, kun olisimme neuvotelleet ja piirtäneet erilaisia kuvakulmia epätoivon vimmalla, kilpaillen armottomasti tikittävän kellon kanssa. 

Jos projektille on varattu paljon aikaa ja elokuvan tekijöillä on kokemusosaamista, uskon, että käsikirjoitus helpottaa jokaisen ryhmän jäsenen työskentelyä.